Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. marraskuuta 2014

KYJY 6 Virkattu lampunvarjostin

Vihdoin ja viimein tuli tämäkin toteutettua.. Olen siis suunnitellut tämän tekoa jo noin vuoden verran. Lopullista inspiraatio sysäystä on vaan joutunut odottelemaan aika pitkään. :)

Vuosi sitten ostin siis kirpputorilta 2 eurolla tämän viime vuosituhannen sisustus trendiä noudattavan ihanuuden. :)

Aivan ihastuttava eikö totta, pakkohan tää oli saatava, kun olin tällaista niin kauan etsinytkin... ;)
Purin vanhan jo haperoituneen kankaan pois ja ryhdyin hommiin kera koukun ja trikookuteen.. 
:-)


Hankalimmat kohdat olivat tuossa alareunassa olevat poikkipinnat...

No valmista kuitenkin tuli ja tässä lopputulos..



En ole 100% tyytyväinen lopputulokseen, mutta menkööt nyt.. 
Olipahan puhdistavaa saada tämä tehtyä. Annoin lampun kirpputorille myyntiin ja nyt keskityn uusiin (lue: vanhoihin) töihin! :) 

torstai 13. maaliskuuta 2014

Käsityö koulussa 2013 vol II / Nunohuovutettu huivi

Vuoden 2013 viimeiset koulupäivät olivat 8-9.11.2013. Tuolloin uutena opittavana asiana oli Nunohuovutus.
Nunohuovutuksessa Villan päälle rakennetaan uusi pinta huovuttamalla siihen kiinni erilaisia silkkejä, sifonkejä tai muita harsomaisia kankaita. Kangas ja villa kuidut siis huopuvat yhteen. Valmis nunohuopa on pinnaltaan arvoituksellinen. Jotkut kankaat tai materiaalit tarttuvat hupaan paremmin kuin toiset ja jotkut jäävät hiukan kolmiuloitteisiksi mytyiksi kankana pinnalle. Lopputuloksen arvoituksellisuus luo jännitystä työskentelyyn. Tulos ei ole niinkään riippuvainen huovuttajan taidoista, vaan materiaalien "yhteistyöhalusta". Joskus on vain varauduttava siihen, että valittu kangas ei toimi villan kanssa.

Nunohuovutettavana kohteenani oli siis sifonki huovi. Itse valitsin huivin väriksi mustan ja merinovillojen topsien värit olivat, musta, lila ja aniliinin punainen/pinkki.

Alkutunnelmat tätä tekniikkaa kohtaan eivät itselläni olleet järin suuret. Olin ollut niin innoissani aiemmilla kerroilla tossuja huovutettaessa, että huivin huovutus ei ollut mielestäni kovin kiinnostavaa. Olin nähnyt malleja erilaisista nunohuovutetuista huiveista,eikä mikään oikein vaikuttanut sellaiselta jota olisin itse voinut käyttää.



TYÖN KULKU
Ensin suojataan työpöytä muovilla ja leikataan kuplamuovista huivia n. 10cm suurempi pala. Varsinkin päädyissä tarvitaan kääntämisvaraa.  Sitten levitetään huivi keskelle kuplamuovia ja aloitetaan kuvioiden suunntittelu ja asettelu huivin päälle. 

Hetken luonnostelun jälkeen lähdin villakuidun asetteluun hatara aavistus sommiteltavasta mallista päässäni.




Alkuun villatopseista revitään ja aseteltiin villakuituja sifonki huivin päälle haluttuun asentoon mahdollisimman ohueksi kerrokseksi. Itse päädyin tekemään tälläisiä pyörylöitä koko matkalle...


 Halusin kuitenkin täyttää myös nuo tyhjät kohdat pyörylöiden reunalla ja näin ollen saada suhteellisen tasaisen huopuneen pinnan, josta itse sifonkihuivi ei juuri erotu. Tähän asettelu osioon aikaa kului mukavat 2,5 tuntia. Huolellisuus ennen kaikkea! :) 

Asettelun jälkeen villat kastellaan kuumalla saippuavedellä toisesta päästä alkaen. Vesi jäähtyy todella nopeasti, joten rullaa työ sitä mukaan kun saat sen kasteltua puukapulan ympärille  yhdessä kuplamuovin kanssa. Kastelun ja rullaamisen jälkeen kieritetään vielä koko komeus froteepyyhkeeseen, jottei se jäähtyisi niin nopeasti. Sitten tätä pötkylää pyritetään pöytää vasten kyynervarsien alla oman vartalon painoa apuna käyttäen. Tätä toistetaan alkuun 200 kertaa. Sitten rulla kieritetään auki, tarkastetaan villojen kiinnittyminen, tarvittaessa korjataan vielä irtonaisia kuvioita. Sitten työ rullataan samalla tavalla toisesta päästä alkaen (käytä jälleen kuumaa vettä, jotta jo jäähtynyt työ lämpenee uudelleen). Ja jälleen rullataan työtä pöytää vasten vähintään 200 kertaa. Sitten työ avataan jälleen ja tarkastetaan huopuminen. Jos työssä jokin kohta ei ole kiinnittynyt kunolla voidaan sitä vielä huovuttaa kiinni pienin pyörivin liikkein sormenpäillä. Lopuksi saippua huuhdellaan pois ja työ ripustetaan kuivumaan.

Tässäpä lopputulos.. Yllätyin itsekkin lopputuloksesta ja olin todella tyytyväinen huiviini. Ja olenpa jo löytynyt sille käyttöäkin pariin kertaan. :)


-Noora-

perjantai 21. helmikuuta 2014

Käsityökoulussa 2013 vol.2 / DIY huopatossut

Seuraavaa koulupäivää odoteltiin taas sormet syyhyten 3 viikkoa. Olimme edellisellä kerralla saaneet tehtäväksi miettiä minkä työn tällä seuraavalla kerralla aloittaisimme. Tilasimme myös valmiiksi haluamamme väristä villaa tulevaan työhön. Valittavina töinä oli siis kassi tai tossut, joita tehdessä uutena opittavana asiana tulisi olemaan huovuttamalla tehtävä sauma. Minulle valinta oli selvä: halusin tehdä tossut. :) Väriksi olin valinnut pehmeän ruskean.
Luonnostelin luonnoslehtiooni muutamia mahdollisia koristelu vaihtoehtoja ja haaveilin jo valmiista tossuista.


4.-5.10.2013 Päästiin taas asiaan..

Tossujen teko aloitettiin piirtämällä omaa jalkaa apuna käyttäen kaava paperille. Tässä kannattaa tosiaan käyttää kaveria apuna. Kaavaan lisättiin sitten 3 sentin reunat saumavaroiksi. Tällä kaavalla leikattiin kuplamuovista varsinainen kaava, joka sitten tossun saumoja huovutettaessa jäisi tossun sisään ja estäisi tossun pohja- ja pääliosaa huopumasta yhteen. 



Kaavan teon jälkeen aseteltiin taas villakerroksia päällekkäin ristikkäin samalla tavalla kuin ensimmäsessä työssä tasohupaa tehdessä. Villaa aseteltiin nyt kaavaa suuremmalle alueelle, kutistumisvaraa jätettiin joka puolelle 3 senttiä. Villa siis revittiin käsin sopivan kokoiseksi, samalla tavalla valmistettiin kaksi tossun pohjaa. Tämän jälkeen samalla tavalla valmistettiin kaksi kantta, jotka olivat kooltaan hieman pohjia pienemmät.



Kun kaikki osat ovat valmiina, aloitettaan huovuttaminen, kastelemalla kuumalla saippua vedellä  kaavan alle jäävä alue, jota hierottaan varovasti reunoilta sisäänpäin pyörivin liikkein. Tässä kohtaa on tärkeä varoa kastelesta saumavaroja, jotta sauma huopuu seuraavassa vaiheessa yhteen kannen kanssa. 
Pohjan kastelun jälkeen kuivat saumavarat käännettään kuplamuovi kaavan päälle ja tämän päälle asetellaan aiemmin koottu kansi. Tässä kohtaa kaava jää siis työn sisään. 

Nyt aletaan huovuttaa saumoja kiinni. Työstä työtä molemmin puolin, huovuttaen saumaa reunalta sisäänpäin suuntaavin pyörivin liikkein pieni alue kerrallaan, huovutusverkkoa apuna käyttäen. Tässä vaiheessa on tärkeää ettei käytä työskennellessä liian kovia otteita, toisin sanoen vältä painamasta voimakkaasti. Liian voimallisesti painaessa syntyy herkästi ns. "kannaksia". 
Kun pohjan ja päällisosan huopakerrokset alkavat tiivistyä  ja sauma huopuu kiinni, on sauma valmis. Tämän jälkeen huovutetaan toinen tossu samaan pisteeseen.

Tässä kuva jossa sauma näkyy päällä:


Tässä kohtaa nimesin huopatossuni leikkisästi kalakukoiksi, koska ne hupaisasti muistuttivat enemmän jättiläis-kalakukkoja kuin huopatossuja.. :) 
Ja toden totta kuvassa näkyy hienoisesti liiallisesta hinkkauksesta syntynyt kannas.. :)

Kun molemmat tossut on saatettu tähän "kalakukko" vaiheeseen on aika leikata suuaukkot tossuihin. 
Leikkaa varoen n. 4cm aukko päälisosan huopaan. Varo siis leikkaamasta reikää samalla pohjahuopaan. 
Aukon kohta määrää pitkälti syntyvän huopatossun muodon, jos aukko leikataan lähelle kantasaumaa tulee tossuista avokantapää mallaiset. Itse halusin hollannikkaiden malliset huopatossut, joten aukon leikkasin n. 3-4 cn päähän kantasaumasta.
Tässä vaiheessa on hyvä tarkastaa saumakohten vahvuus. Helpoiten se käy kun nostat tossun valoa vasten ja katsot tossun suuaukosta tossun sisään, näkyykö valo läpi jostain kohtdasta. Nämä kohdat joista ns. paistaa päivä läpi vahvistetaan neulahuovuttamalla kuivalla kuidulla. 

Nyt aloitetiin tossun todellinen muotoon kutistaminen, Tämä vaihe on toden teolla kovaa työtä. Jälleen käytetään tulikuumaa vesi-saippua-seosta. Itse huovutin vasemman jalan tossun omaa jalkaa apuna käyttäen ja oikean huovutin lestin avulla. Tässä voi siis käyttää lestiä apuna, joa sellainen on saatavilla. Oma jalka vaan siis tossun suuaukosta sisään ja varpaan kärjestä kohti nilkkaa, sekä kantapäästä kohti nilkkaa suuntaavin liikkein tiivistetään  ja huovutetaan tossua.

Huovuttettaessa loppu tulos on usein hieman arvoitus, huopumiseen vaikuttaa muun muassa villan  mahdolliseen värjäykseen  käytetty väri aine, sekä muut käsittelyaineet. Luonnon värinen villa siis huopuu enemmän, nopeammin ja vähemmällä vaivalla kuin värjätty villa. 

Kun molemmat tossut on saatu muotoutumaan haluttuun kokoon ja malliin, leikataan suuaukot toisensa mallisiksi. Minun tossuistani toiseen huopui nilkkuri korkuinen varsi, kun taas toisen tossun kantapää ei juuri noussut akillejänteen keskiosaa korkemmaksi. Leikkaisn suuaukot hollannikkaiden muotoa mukaillen.

Leikkaamisen jälkeen huovutin reinoja vielä hieman, jotta leikkauspinta ikään kuin sulkeutui. 
Nyt tossut olivat siis oikean kokoiset ja muotoiset. Nyt ne ensin huuhdeltiin lämpimällä vedellä ja viimeiseksi kylmällä vedellä, joka sai villan kuidut sulkeutumaan. 

Tässä tossuni nyt ovat!



Aivan ihanat vaikka itse sanonkin ja totisesti yksilölliset! <3


25.-26.10.2013 koulupäivät käytettiin tossujen koristeluun. Olin miettinyt monia vaihtoehtona koristeluun, mm. nirkkoreunan virkkaamista tossujen suuaukolle, nappikoristeita, pientä pitsiliinaa tossujen kylkiin, huovutettua kukka koristetta... 



Lopulta päädyin sitten tuohon huovutettuun ruusukkeeseen.
Tässäpä vielä viimeiset kuvat valmiista tossuistani:





Pohjaan lisäsin vielä nimikirjaimeni. Mietinnässä on josko näihin teettäisi ulkokäytön kestävän kumipohjan suutarissa. 

Kaiken kaikkiaan ihana työ tehdä, vaikkakin matka karstalevystä valmiiksi tossuiksi oli aika pitkä ja välillä epäluulo meinasi viedä voiton. Tulen varmasti käyttämään jo opittua uusiin projekteihin ja taidanpa tehdä toisetkin tossut lähi tulevaisuudessa. :)

-Noora-


perjantai 3. tammikuuta 2014

Risu punontaa?


Viime syksy oli myrskyjen aikaa.. oli Oskaria, Einoa ja Seijaa... Nämä kaikki pöllyttivät ilmaa ja riepottivat puita.. Tämän johdosta lenkkipolulla näkyi silmiin pistävä määrä katkeilleita koivun risuja..
Keräilinpä niitä kerran koiraa ulkoiluttaessani nipuksi, joka jo itsessään oli mielestäni kaunis..


Lähdin kuitenkin kokeilemaan miten nämä taipuisivat kranssin muotoon...



Ja kyllähän ne taipuivat, pelkistetyt ja ihanat... Vahvikkeeksi lisäsin vielä hieman rautalankaa ja valmista.
Toiseen lisäsin koristeeksi hanttilantaa.. mutta kuvan ottaminen unohtui ennen luovutusta. Vein sen siis ystävälleni tervehdykseksi..