Sivut

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Ompeluksia..

Keväälä 2016 kotiäitiä puraisi pienoinen ompelukärpänen. Kaikki sai alkunsa siitä kun järjestimme pitkästä aikaa Bertta ryhmämme tapaamisen. Yhteiseksi puuhasteluksi sovimme trikoopipojen ompelua. Tilasin jopa puuhaa varten ihanaa Noshin tiipii trikoota, joka tosin jäi vielä käyttämättä.  Surauttelin jo valmiiksi esikoisen eskariopeille kevätlahjaksi ryppypipot pitsisomisteilla.
Meidän nuorimmainen Ihanainen sai kirppikseltä löytämästäni peikkotrikoosta kevät pipon.

Tämän kaiken lisäksi sain vihdoin ja viimein aikaiseksi ja ompelin jo aivan liian kauan kesken olleen tilkkupeitteen valmiiksi. 
Tästä tuli kyllä hieman tyttömäinen, mutta ihana joka tapauksessa. Eikä tyttömäiwyys ainakaan vielä tunnu tuota esikoista haittaavan. 
 


Lisäksi surauttelin samaiselle kuopukselle kaulahuivin jossa toinen puoli on pehmeää flanelia. Samalla vaivalla tein parille kaverin vauvoille  myöskin huivit.
Ostin Anttilan poistosta Vallilan "vanha suola" kangasta ja surauttelin niistä keväiset verhot.



Tässä meidän pikku "nutu" uudessa pipassa!  




Käsityökoulussa syksy 2015: onteloneule



Syksyllä 2015 Käsityökoulussa on paneuduttu lankoihin, on ollut lankojen kasvivärjäystä ja mikrovärjäystä. 
Lisäksi on Neulottu.. Minä olen neulonut neljävuotiaasta lähtien. Välillä hieman innokkammin ja välillä harvemmin. Ehkä juuri siksi että olen neulonut koko ikäni, en juurikaan odottanut tätä aihetta koulussa ja lähdin kursille hieman tylsistyneesti. Neuletekniikakkana opettelimme siis onteloneuletta.
Ensimmäisenä harjoiteltiin onteloneuletekniikkaa valmistamalla patalappu.  Olin valinnut tätä varten lankavarastosta Nallen ruskeaa ja luonnonvalkoista. 
 
Patalapustani tuli aivan liian pieni kyseiseen käyttöön. Täytynee keksiä tälle jokin toinen käyttötarkoitus. 
Patalapun jälkeen alettiin neuloa onteloneule lapasia. Omiin lapasiini kaivelin lankavarastoni uumenista Tallinnasta tuotua vaalenpunaista Merino Goldia ja tämän kaveriksi ostin Teeteen harmaata Sallaa. Sisäpuolen lanka voi siis olla hieman paksumpaa ja mielellään 100 % villaa, jotta lapasosta tulisi mahdollisimman lämpimät.
 
Aloitus tehtiin tuolla päälilangalla, joka minulla oli siis tämä harmaa lanka. Sukkapuikoit minulla tässä ovat kokoa 2.5. (onteloneuleessa puikot saavat olla langalle suositeltua pienemmät jotta ontelonuleesta tulee tiivis).
Aloituksessa luotiin 78 silmukkaa jotka jaettiin puikoile 10-9-10-9 silmukkapareittain. Ensimmäinen kerros neulottiin 1oikein 1 nurin.
Seuraavalla kerroksella lisätään toinen, ns. sisäpuolen lanka ja neulotaan oikeat silmukat oikein ulkopuolen eli tässä harmaalla ja nurjat silmukat nurin sisäpuolen, tässä vaaleanpunaisella langalla.

Seuraavalla kerroksella tehdään ensimmäinen puolet toisiinsa kiinnittävät kuvio. Kuvio siis tehdään niin että kierretään langat toisinpäin ja neulotaan oikeat silmukat sisäpuolen langalla ja nurjat ulkopuolen langalla. Minä tein yksinkertaisia pilkkuja.
Tältä näytti aivan alussa 

Tässä lähennellään jo kärkikavennusta joka oli mielestäni vaikea saada siistiksi.
  
Tässä valmiit tumput sisältä ulkoa. 
Kaikesta Alko innottomuudesta huolimatta tumpuista tuli ihanat ja ne ovat olleet kovassa käytössä. Tekniikka todella vei mennessään ja nyt tuntuu etten enää muita tumppuja aio tehdäkkään. Tuplatumput ovat lämpimät kovillakin pakkasilla, eikä niistä tuule läpi. 
Alla muutamia kuvia muutamista kurssin jälkeen syntyneistä tumpuista. 




Kohta saakin taas laittaa uudet puikoille ensi syksyä varten.